Kiertovesijärjestelmässä kasvatettu kirjolohi eroaa merkittävästi perinteisillä menetelmillä tuotetusta kalasta. Tässä ympäristöystävällisessä kasvatusmenetelmässä kalat elävät suljetussa järjestelmässä, jossa vettä kierrätetään ja puhdistetaan jatkuvasti. Tuloksena on kala, joka kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän, sillä ravinteet ja jätteet eivät pääse suoraan vesistöihin. Lisäksi kiertovesikasvatuksessa kalojen elinolosuhteita voidaan tarkasti valvoa ja optimoida, mikä vaikuttaa myönteisesti kalan terveyteen ja laatuun.

Miten kiertovesijärjestelmässä kasvatettu kirjolohi eroaa muusta?

Kiertovesijärjestelmässä ja perinteisillä menetelmillä kasvatetun kirjolohen välillä on huomattavia eroja. Ympäristövaikutusten kannalta kiertovesijärjestelmä on selvästi edistyksellisempi – se kuormittaa vesistöjä murto-osan siitä mitä avomerikalankasvatus. Kiertovesijärjestelmässä vettä käytetään jopa 99 prosenttia vähemmän kuin perinteisissä kasvattamoissa, ja kalojen erittämät ravinteet voidaan ottaa tehokkaasti talteen ennen kuin vesi johdetaan takaisin vesistöön.

Rehun hyötysuhde on kiertovesijärjestelmässä parempi, koska ruokinta voidaan optimoida tarkasti olosuhteiden mukaan. Modernit järjestelmät mittaavat jatkuvasti veden laatua ja kalojen käyttäytymistä, mikä mahdollistaa täsmällisen ruokinnan biologis-matemaattisten energiantarvemallien avulla. Kirjolohen tarvitsema rehumäärä määräytyy muun muassa veden lämpötilan mukaan, sillä kala on vaihtuvalämpöinen eläin.

Lopputuotteen laadun kannalta kiertovesikasvatus tarjoaa tasaiset kasvuolosuhteet ympäri vuoden, minkä ansiosta kalan saatavuus, laatu ja hinta eivät ole yhtä riippuvaisia sesongeista kuin perinteisissä kasvatusmenetelmissä.

Mikä on kiertovesijärjestelmä kalankasvatuksessa?

Kiertovesijärjestelmä (RAS, Recirculating Aquaculture System) on moderni kalankasvatusmenetelmä, jossa vesi kiertää suljetussa järjestelmässä. Vettä puhdistetaan jatkuvasti biofiltterein, se desinfioidaan ja hapetetaan, jolloin samaa vettä voidaan käyttää yhä uudelleen. Kiertovesijärjestelmässä vesi kiertää puhdistusjärjestelmän läpi tyypillisesti kaksi kertaa tunnissa.

Teknologialtaan kiertovesijärjestelmä on huomattavasti kehittyneempi kuin perinteinen avomerikasvatus tai läpivirtausmenetelmät. Kasvatustankit sijaitsevat sisätiloissa, mikä mahdollistaa olosuhteiden tarkan hallinnan. Järjestelmä suodattaa vedestä kaikki yli 0,02 millimetrin kokoiset kiinteät ainesosat, mukaan lukien mahdolliset muovipartikkelit.

Perinteisessä avomerikasvatuksessa kalat ovat alttiina luonnon olosuhteille, säävaihteluille ja erilaisille taudinaiheuttajille. Läpivirtausmenetelmässä taas vettä otetaan luonnonvesistöstä, johdetaan kasvatusaltaiden läpi ja lasketaan takaisin vesistöön, mikä kuluttaa enemmän vettä ja voi aiheuttaa suurempia ravinnepäästöjä.

Mitä ympäristöetuja kiertovesijärjestelmällä on perinteiseen kalankasvatukseen verrattuna?

Kiertovesijärjestelmän merkittävin ympäristöetu on veden säästö ja ravinnepäästöjen vähentäminen. Kun vettä kierrätetään tehokkaasti, sen kulutus vähenee jopa 99 prosenttia perinteisiin menetelmiin verrattuna. Järjestelmän tehokas vedenpuhdistus mahdollistaa ravinteiden talteenoton, mikä pienentää vesistökuormitusta olennaisesti.

Kiertovesikasvatus vähentää myös riskiä kalatautien leviämisestä luonnonvesiin, koska järjestelmä on suljettu. Loiset, kuten lohitäit, eivät pääse kiertovesilaitoksiin, mikä on merkittävä etu esimerkiksi Norjan avomerikasvatukseen verrattuna, jossa lohitäit ovat suuri ongelma.

Paikallinen tuotanto vähentää pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Kalankasvatus kuormittaa ympäristöä ylipäätään vähemmän kuin esimerkiksi naudan tai sianlihan tuotanto, ja kiertovesikasvatus pienentää tätä jalanjälkeä entisestään. Lisäksi kiertovesikasvatus voi hyödyntää uusiutuvaa energiaa, kuten aurinkovoimaa, mikä edelleen vähentää ympäristövaikutuksia.

Vaikuttaako kasvatusmenetelmä kirjolohen makuun tai laatuun?

Kiertovesijärjestelmällä on useita myönteisiä vaikutuksia kirjolohen makuun ja laatuun. Puhdas, jatkuvasti suodatettu vesi takaa hygieeniset kasvuolosuhteet, mikä vaikuttaa suoraan kalan terveyteen ja lopputuotteen laatuun. Kiertovesijärjestelmässä kasvatetut kalat ovat yleensä terveempiä, sillä ne eivät altistu luonnonvesien taudinaiheuttajille tai loisille.

Tasaiset ja optimoidut kasvuolosuhteet vaikuttavat myös kalan rakenteeseen ja ravintoarvoon. Kun stressitekijät minimoidaan, kala kasvaa tasaisesti ja sen lihaksen rakenne kehittyy ihanteelliseksi. Kiertovesijärjestelmässä kalojen ruokintaa voidaan seurata ja säädellä erittäin tarkasti, mikä vaikuttaa kalan rasvakoostumukseen ja makuun.

Ennen teurastusta kalat ovat tyypillisesti viikon verran paastolla, mikä ei aiheuta kaloille kärsimystä vaan on niille luonnollista. Paastotus parantaa kalan lihan laatua, sillä suolen tyhjeneminen varmistaa, että kalasta saadaan mahdollisimman puhdasta ja maukasta.

Miten kuluttaja voi tunnistaa kiertovesijärjestelmässä kasvatetun kirjolohen?

Kuluttaja voi tunnistaa kiertovesijärjestelmässä kasvatetun kirjolohen pakkausmerkinnöistä. Vastuulliset tuottajat kertovat tuotantomenetelmän pakkauksessa tai tuoteselosteessa. Lisäksi monet kiertovesijärjestelmässä kalaa kasvattavat yritykset, kuten Saimaan Tuore, markkinoivat tuotteitaan nimenomaan ympäristöystävällisinä vaihtoehtoina.

Jotkin kiertovesijärjestelmässä kasvatetut kalat voivat saada ympäristösertifikaatteja tai -merkintöjä. Esimerkiksi yhteistyö WWF:n kaltaisten järjestöjen kanssa kertoo tuotannon vastuullisuudesta. Kannattaa myös kiinnittää huomiota kalan alkuperään ja tuottajaan – monilla kiertovesikalaa tuottavilla yrityksillä on hyvä maine vastuullisena toimijana.

Jos tietoa kasvatusmenetelmästä ei löydy pakkauksesta, kuluttaja voi kysyä lisätietoja kauppiaalta tai ottaa suoraan yhteyttä tuottajaan. Vastuulliset tuottajat kertovat mielellään tuotantomenetelmistään ja ympäristötoimistaan.

Onko kiertovesijärjestelmässä kasvatettu kirjolohi kalliimpaa kuin tavallinen?

Kiertovesijärjestelmässä kasvatettu kirjolohi saattaa olla hieman kalliimpaa kuin perinteisillä menetelmillä tuotettu, mikä johtuu korkeammista tuotantokustannuksista. Kiertovesijärjestelmän rakentaminen ja ylläpito vaatii investointeja teknologiaan ja erikoisosaamiseen. Järjestelmä kuluttaa energiaa veden pumppaukseen, lämmitykseen tai jäähdytykseen ja puhdistukseen.

Toisaalta kiertovesikasvatuksen tehokkuus ja optimoidut kasvuolosuhteet voivat kompensoida korkeampia tuotantokustannuksia. Kun kalat kasvavat tasaisesti ympäri vuoden, tuotanto on ennustettavampaa ja hävikki vähäisempää. Lisäksi kiertovesikasvatuksessa ei ole samanlaisia sesonkivaihteluita kuin perinteisessä kasvatuksessa, mikä tasaa hintoja vuoden mittaan.

Kuluttajan näkökulmasta hieman korkeampi hinta voi olla perusteltu, kun huomioidaan kalan korkea laatu, tuoreus ja ympäristöystävällisyys. Kiertovesijärjestelmässä kasvatettu kala on usein jäljitettävissä ja sen alkuperä tunnetaan tarkasti.

Vastuullisen kalankasvatuksen tulevaisuudennäkymät Suomessa

Kiertovesijärjestelmät ovat tulevaisuuden tärkeä suunta suomalaisessa kalankasvatuksessa. Suomen tiukka ympäristölupajärjestelmä rajoittaa perinteistä kalankasvatusta, mikä on johtanut kotimaisen tuotannon vähenemiseen – kotimaisen kirjolohen kysyntä on kasvanut, mutta tuotanto on puolittunut huippuvuosista. Samaan aikaan jopa 80 prosenttia suomalaisten käyttämästä kalasta on tuontikalaa.

Kiertovesikasvatus tarjoaa ratkaisun tähän ristiriitaan mahdollistamalla ympäristöystävällisen kalankasvatuksen lisäämisen. Modernit kiertovesilaitokset voivat tuottaa huomattavia määriä kalaa – esimerkiksi yksittäinen laitos voi tuottaa miljoona kiloa kirjolohta vuodessa. Kiertovesikasvatus edistää myös Suomen omavaraisuutta kalatuotannossa.

Kuluttajilla on merkittävä rooli vastuullisen kalankasvatuksen tulevaisuudessa. Valitsemalla kotimaista, kiertovesijärjestelmässä kasvatettua kalaa kuluttaja tukee ympäristöystävällistä tuotantoa ja Suomen kalatalouden kehitystä. Samalla hän varmistaa, että ruokalautaselle päätyy puhdasta, terveellistä ja vastuullisesti tuotettua kalaa.

Kiertovesikalankasvatuksen kehittäminen on askel kohti kestävämpää ruoantuotantoa, joka huomioi sekä ympäristön hyvinvoinnin että ihmisten ravinnontarpeen. Se on osa ratkaisua, jolla voimme varmistaa, että myös tulevilla sukupolvilla on käytössään terve ja hyvinvoiva maapallo.