Kerro kaverillekin!

Ruoka aiheuttaa noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä, mikä on lähes yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne. Ruoantuotannolla on suuri vaikutus ilmaston lämpenemiseen, rehevöitymiseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Lisäksi ruoan tuottaminen kuluttaa paljon energiaa, vettä, ravinteita ja maapinta-alaa.

Ilmastonmuutosta vauhdittavat ruoan osalta ylivoimaisesti eniten eläinkunnasta peräisin olevien raaka-aineiden, kuten liha- ja maitotuotteiden tuotanto. Ilmasto-oppaan mukaan eniten ilmastoa kuormittaa naudanliha, jonka ilmastovaikutus vastaa noin 15 kilon hiilidioksidipäästöjä. Yhden sianlihakilon tuottamisesta puolestaan syntyy viiden kilon ja broilerin tuottamisesta neljän kilon hiilidioksidipäästöt.

Kun verrataan raaka-aineiden ilmastovaikutuksia, kala on huomattavasti ympäristöystävällisempi valinta kuin liha. Ilmasto-oppaan mukaan suomalaisen luonnonkalan hiilijalanjälki on 1,5, eli kymmenen kertaa pienempi kuin naudanlihalla. Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Jouni Vielma toteaa, että asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen.

”Luonnonkalan hiilijalanjälki voi vaihdella suuresti. Siihen vaikuttaa esimerkiksi kalalaji ja se, missä kalastetaan. Kasvatetulla kirjolohella hiilijalanjälki on jonkin verran suurempi kuin luonnonkalalla”, hän sanoo.

Kotimaisen kasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki on pienempi kuin norjalaisen tuontilohen, koska norjalaisen lohen kohdalla hiilijalanjälkeä kasvattaa erityisesti kuljetuskustannukset.

Kala ja erityisesti kirjolohi on todellista terveysruokaa, sillä se sisältää paljon ihmisille elintärkeää d-vitamiinia, proteiinia, antioksidantteja ja hyviä rasvahappoja. Kalan säännöllinen käyttö suojaa aivoja, ennaltaehkäisee muistisairauksia ja vähentää sydän- ja verisuonitautiriskiä.

Mutta miksi syödä kasvatettua kalaa, kun luonnonvedet ovat kalaa pullollaan? Kasvatettua kalaa tarvitaan, sillä kotimaisesta kalasta on jatkuvasti pulaa kauppojen kalatiskeillä. Luonnonvesistä pyydetyn kalan määrä ei riitä kalamarkkinoiden tarpeisiin ja sesongit vaikuttavat kalan saatavuuteen. Kalastamista ei voida enää lisätä, sillä jo nyt mennään äärirajoilla. Myös kalastajien määrä laskee koko ajan.

Kiertovesikasvatuksessa ravinnepäästöt ovat minimaaliset

Kiertovesikasvatus on perinteistä kalankasvatusta ekologisempaa. Saimaan Tuore on edelläkävijä ympäristöystävällisessä kalankasvatuksessa, sillä kiertovesikasvattamon fosforipäästöt ovat minimaaliset, eikä typpipäästöjä synny tuotannossa ollenkaan. Poistovesi käsitellään naapurissa sijaitsevassa Stora Enson vedenpuhdistamossa, jossa kalojen erittämä typpi käytetään hyödyksi. Vettä kiertovesikasvattamossa käytetään peräti 99 prosenttia vähemmän kuin perinteisissä kasvattamoissa.

”Kiertovesikasvatuksessa ravinnepäästöjä ei juurikaan synny, mutta energiaa tarvitaan muun muassa veden kierrättämiseen ja lämmönsäätelyyn”, Vielma sanoo.

Perinteisestä kalankasvatuksesta syntyvät ravinnepäästöt voivat aiheuttaa paikallista rehevöitymistä, mutta myös rehu ja sen raaka-aineiden tuotantokustannukset synnyttävät ilmastopäästöjä. Tosin parantuneiden ruokintatekniikoiden ja rehujen kehittymisen ansiosta kokonaiskuormitus on vähentynyt peräti 70 prosenttia 1990-luvun alusta lähtien.

”Ravinnepäästöistä ja energiankulutuksesta huolimatta kalan tuottaminen ja kuluttaminen on lihaa ympäristöystävällisempää. Kilolla rehua voidaan tuottaa kilo kalaa, kun taas esimerkiksi possunlihakilon kasvattamiseen vaaditaan kolme kiloa rehua”, Vielma toteaa.

Lähteet:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalanviljely/ruokakalankasvatus/
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalanviljely/ruokakalankasvatus/