fbpx

LA 2.11.2024

Onnea kirjolohi
59 vuotta!

Olit ennen sateenkaarirautu, mutta kiitos Urho Kaleva Kekkosen ja kala-alan viisaiden, olet ollut meille jo vuosikymmeniä kirjolohi.

2.11.2024 vietetään kirjolohen syntymäpäivää ja
sen kunniaksi haluamme juhlistaa
vuosittain Kansallista kirjolohipäivää.

MITÄ IHMETTÄ, kansallinen kirjolohipäivä?

2. marraskuuta vietettävällä Kansallisella kirjolohipäivällä haluamme lisätä tietoa kotimaisesta kalankasvatuksesta ja herätellä pohtimaan, mistä kala lautaselle tulee.

Suomalaisten kalankulutuksesta peräti 80 % koostuu tuontikalasta, mikä herättää kysymyksiä kotimaisen kalatalouden tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja ympäristövaikutuksista. Kuinka on mahdollista, että tuhansien järvien maassa syödään pääosin ulkomaista kalaa?

Valtaosa tuontikalasta on norjalaista kasvatettua lohta, missä kasvatusolosuhteet kuormittavat ympäristöä ja altistavat kalat stressille ja sairauksille heikentäen kalojen hyvinvointia. Samaan aikaan kotimainen kalankasvatus noudattaa tiukkoja ympäristösäädöksiä. Kestävä ja eettisesti tuotettu kala on tärkeä, mutta myös vähähiilinen vaihtoehto.

KIRJOLOHI JA LOHI

Kirjolohi on tyynenmerenlohien sukuun kuuluva lohikala, joka on alun perin tuotu Suomeen ja muualle Eurooppaan Pohjois-Amerikasta. Norjan lohi puolestaan on peräisin Atlantin valtamerestä.

SATEENKAARIRAUTU

Vuoteen 1965 asti kirjolohi tunnettiin Suomessa sateenkaarirautuna tai forellina. Presidentti Urho Kekkonen päätti kuitenkin vaihtaa nimen kirjoloheksi, sillä nimi sopi hänen mielestään paremmin arvokalalle, ja se on alkuperäistä nimeä lyhyempi. 2.11.1965 Hotelli Marskiin kokoontui Suomen lohenkasvattajain Liiton kutsumana kalan ystäviä maan ylintä johtoa myöten. Tilaisuudessa presidentti Kekkonen esitti akateemikko Kustaa Vilkunan selvitykseen nojautuen, että sateenkaariraudusta käytettäisiin suomessa jatkossa nimitystä kirjolohi. Tilaisuus Hotelli Marskissa merkitsi alkusysäystä kirjolohen matkalle kohti kansallista suosikkikalaa – ja nimi “kirjolohi” tuli siitä lähtien tunnetuksi niin arjen ruokalautasilla kuin juhlapöydissäkin.

Vaikka kirjolohi ei Suomen vesissä luonnostaan kasva, mielestämme kirjolohi on paikkansa ansainnut suomalaisena kasvatettuna kansalliskalana!

Kotimainen kirjolohi on erinomainen valinta sekä terveydelle että ympäristölle

Terveydelliset hyödyt:

Runsaasti Omega-3-rasvahappoja:
Kirjolohi sisältää merkittäviä määriä omega-3-rasvahappoja, jotka tukevat sydämen terveyttä ja edistävät aivojen toimintaa.

Korkealaatuinen proteiinin lähde:
Kirjolohi tarjoaa elimistölle välttämättömiä aminohappoja, jotka ovat tärkeitä lihaksille ja aineenvaihdunnalle.

Vitamiinit ja kivennäisaineet:
Kirjolohi sisältää mm. D-vitamiinia, B12-vitamiinia ja seleeniä, jotka tukevat immuunijärjestelmää, hermoston toimintaa ja luuston terveyttä.

Matalahiilihydraattinen ja vähärasvainen:
Kirjolohi sopii hyvin monenlaisiin ruokavalioihin, erityisesti matalahiilihydraattisiin, sillä se on vähäkalorinen ja täyttävä vaihtoehto.

Ympäristölliset hyödyt:

Paikallinen ja vastuullinen tuotanto:
Kotimainen kirjolohi kasvatetaan lähellä ja tarkasti valvotuissa olosuhteissa, mikä vähentää pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia ympäristövaikutuksia.

Alhainen hiilijalanjälki verrattuna muihin eläinproteiineihin:
Kalankasvatus kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin esimerkiksi naudan- tai sianlihan tuotanto.

Ympäristön pieni kuormitus:
Suomessa kalanviljely toimii tiukkojen säädösten alla, jotka varmistavat, että kalankasvatuslaitokset eivät ylikuormita vesistöjä. Saimaan Tuoreen ympäristöystävällisyys perustuu pieneen vedenkäyttöön ja tehokkaisiin vedenpuhdistusjärjestelmiin, jotka mahdollistavat ravinteiden tehokkaan talteenoton ennen kuin vesi johdetaan takaisin vesistöön. 

Luonnonkalakantojen suojelu:
Kirjolohen kasvatuksella voidaan vastata kalatuotteiden kysyntään vähentäen luonnonkalakantojen ylikalastusta merillä, jotta villiä kalaa tarttuisi myös jatkossa ihmisten pyydyksiin.