Kerro kaverillekin!

Vesiviljely on mainio sana. Se tarkoittaa jotakuinkin samaa mitä maanviljely: kaikenlaisen syötävän tuottamista, mutta maan sijasta vedessä. Suomessa vesiviljelyä kokeiltiin ensimmäisen kerran 1800-luvun loppupuolella. Tuolloin testattiin, miten käy, kun kirjolohen poikasia kasvatetaan maalammikoissa ja istutetaan järviin kasvamaan. Kalat kasvoivat mukavasti, mutta kokeiluista ei vielä uutta elinkeinoa syntynyt.

Sitä piti odottaa aina 1970-luvulle, kun keksittiin keinot, miten kirjolohi kasvaa meriolosuhteissa verkkokasseissa. Vasta sitten veden viljaa alkoi riittää kauppojen kalatiskeihin ympäri maata. Valtiovaltakin alkoi tosissaan panostaa uuden elinkeinon mahdollisuuksiin 1980-luvulla. 1990-luvun alussa Suomi oli hetken aikaa maailman suurin ison kirjolohen tuottajamaa maailmassa.

Suomalaista vesiviljelyosaamista ja ennen kaikkea kalanpoikasia vietiin Norjaan, kun naapurimaassamme ymmärrettiin, että vuonot ne vasta hyviä paikkoja kasvattaa kalaa ovatkin. Norja meni nopeasti menojaan ja kohosi 2000-luvulla lohenkasvatuksen jättiläiseksi. Tänä päivänä Norjassa kasvatetaan lähemmäs puolitoista miljardia kiloa kalaa, sata kertaa enemmän kuin Suomessa.

Suomalaisella vesiviljelyllä on yhä kysyntää maailmalla. Muun muassa Vietnamissa on suomalaisella osaamisella ja kalojen poikasmateriaalilla käynnistetty kehitysprojekti uuden elinkeinon käynnistämiseksi Vietnamin köyhille vuoristoseuduille. Suomalainen osaaminen ja poikasmateriaali on ollut kysyttyä itänaapurissa, kun vesiviljelyä on edistetty Venäjän Karjalassa.

Tietokoneita ja ruokintarobotteja

Nokian maailmanlaajuinen menestys 2000-luvulla osoitti, että suomalaisilla on hyvää insinööriosaamista. Sitä on riittänyt myös vesiviljelyn tekniikan kehittämiseen. Savossa Huutokoskella toimiva Arvo-Tec on 1990-luvulta lähtien panostanut vesiviljelyssä käytettäviin ruokintajärjestelmiin.

Arvo-Tecissa otettiin jo tuolloin tietokoneet ja ruokintarobotit osaksi kalojen ruokintaa, jolloin päästiin säätämään rehuntarve kasvatusallaskohtaisesti ja todellisen kalamäärän mukaisesti. Näin ei kallisarvoista kalanrehua mennyt hukkaan – eikä ruokinnasta kertynyt ylimääräistä vesistökuormitusta. Arvo-Tecin edistyksellisiä tietokoneohjattuja ruokintajärjestelmiä on myyty kalanviljelylaitoksille kymmeniin maihin ympäri maailmaa.

Yrityksessä kiinnostuttiin 1990-luvulla myös Yhdysvalloista käynnistyneestä kiertovesitekniikasta, missä kalojen kasvatus perustui veden kierrättämiseen ja puhdistamiseen kasvatusaltaissa. Kiertovesitekniikka oli haastava ja erittäin tekninen menetelmä, mutta sillä oli kaksi lyömätöntä etua: kiertovesilaitoksessa kalojen kasvuolosuhteet voitiin säätää ympäri vuoden kalojen kasvulle ihanteelliseksi ja kasvatus oli ympäristöystävällistä. Uloslähtevää kuormitusta kiertovesilaitoksesta lähti erittäin vähän ja sekin yleensä pystyttiin ohjaamaan tehokkaaseen vedenpuhdistusjärjestelmään.

Arvo-Tecissä kehitettyä kierovesitekniikkaa kokeiltiin Suomessa ensimmäisen kerran Imatran Kala ja Kaviaarin kalankasvatuslaitoksella vuosituhannen vaihteessa ja sen jälkeen Varkaudessa ehtaa kaviaaria tuottavan Carelian Caviarin laitoksella.

Suunta itään

Hyvien kokemusten myötä Arvo-Tecin toimitusjohtaja Kaj Arvonen käynnisti uuden suurprojektin, johon yhteistyökumppaneiksi lähti Tukku Heinon toimitusjohtaja Petri Heino sekä Venäjän markkinoilla ansioitunut liikemies, Aii Corporationin omistaja Pekka Viljakainen.

Kolmikko perusti Finnforelin, jonka tarkoituksena on kasvattaa kiertovesitekniikalla miljoona kiloa kirjolohta vuodessa. Noin 15 miljoona euroa maksanut Finnforelin laitos otettiin tammikuussa 2018 käyttöön Varkaudessa, aivan Carelian Caviarin kaviaarilaitoksen naapurissa.

Finnforelissa koko kalan tuotantoketju on omassa hallussa. Kiertovesitekniikan avulla tuotetaan kasvatuksessa tarvittava poikasmateriaali mätimunasta alkaen Hollolassa ja Huutokoskella sijaitsevissa laitoksissa.

– Uskon, että meillä on nyt toimiva tuotantoketju, joka on valmis monistettava vientituote, sanoo visionäärinä tunnettu Viljakainen.

Venäjän markkinat läpikotaisin tunteva Viljakainen uskoo läpimurtoon idässä. Pelkästään Pietari ja Moskova ympäristöineen muodostavat valtavan 65 miljoonan kuluttajan markkina-alueen, jossa tasokkaasta kalasta on jatkuvasti pulaa.

– Suomessa on tutkittu ja kehitetty vesiviljelyä yli 40 vuotta. Suomalaiset ovat huipulla niin kiertovesitekniikassa, ruokintajärjestelmissä kuin kalojen geneettisessä valintajalostuksessa. Uskon, että pystymme viemään tätä osaamista ympäri maailmaa. Puhdas, tuore ja lähellä kuluttajia kasvatettu kala miljoonille kuluttajille on tuote, johon uskomme, pohtii Viljakainen.

Teksti: Mika Remes