Kerro kaverillekin!

Meitä tallustaa maapallolla nyt yli 7,5 miljardia ja vuonna 2050 ennusteiden mukaan jo 10 miljardia. Mistä ihmeestä ruokaa kaikille? Onneksi on kala. Maailman merten luonnonkalakantoja meillä ei ole varaa rokottaa nykyistä enemmän. Merissä riittää onneksi tilaa kasvatetuille kaloille, varsinkin sellaisille lajeille, joita ruokitaan kasvipohjaisilla rehuilla.

Luonnonvarakeskus Luken julkaisema tuore ”Kalamarkkinakatsaus” kertoo, kuinka kalantuotanto on viimeisen 50 vuoden aikana kasvanut kaksi kertaa nopeammin kuin väestö. Kalan suosiota on lisännyt kehittyvien maiden vaurastuminen. Eläinperäistä valkuaista haetaan ruokavalioon nimenomaan kalasta ja äyriäisistä. Suosioon vaikuttaa myös niiden terveellisyys ja keveys.

Kalan plussiin kuuluu sen kasvutehokkuus. Vaihtolämpöisenä eläimenä kala käyttää erittäin tehokkaasti ravinnon kasvamiseen. Kilolla nykyaikaista kalanrehua kasvatetaan kilo kalaa. Maailmalla kehitetään kalanrehuja, joissa kalojen kasvuun tarvittavat omega-3 -rasvahapot saadaan tuotettua levistä. Silloin luonnonkalaa ei rehujen valmistukseen tarvitse enää käyttää raaka-aineena.

Maailmassa tuotettiin vuonna 2016 yhteensä noin 170 miljoonaa tonnia kalaa, äyriäisiä ja nilviäisiä. Siitä lähes puolet oli kasvatettua. Kulutuksen kasvu on tapahtunut 1990-luvulta lähtien nimenomaan vesiviljelyn avulla. Suunta jatkuu myös tulevaisuudessa. Uusilla menetelmillä vesiviljelyä pystytään lisäämään ja tehostamaan merkittävästi merialueilla.

Lisää kasvatettua kalaa tiskiin

Meillä Suomessa kalankasvatusyritykset haluavat kasvaa, sillä kotimaisesta kalasta on jatkuvasti pulaa kalatiskeistä. Kasvuhaluja hillitsee Suomen tiukka ympäristölupajärjestelmä. Yritykset saavat kasvattaa kalaa vain sen verran, mitä ympäristölupa määrittelee.

Valtaosa perinteisestä kalankasvatuksesta tapahtuu verkkoaltaissa Itämeressä, jonka kunto ei ole niitä parhaimpia. Siksi kalankasvatukselle ei nykyisillä kasvatusalueilla haluta myöntää suurempia kasvatuslupia, siitäkään huolimatta, että moderneilla rehuilla kalankasvatuksessa kierrätetään Itämeressä ravinteita eikä lisätä niitä. Avomerellä on Itämeressä tilaa, mutta olosuhteet siellä ovat haastavat ja riskialttiit kalankasvatukselle.

Kiertovesitekniikka tarjoaa toisenlaisen lähestymistavan tuottaa kalaa ruokapöytiin. Sisätiloissa tapahtuvassa kiertovesikasvatuksessa kalojen kasvatusvettä puhdistetaan ja kierrätetään altaissa ja kalojen kasvuolosuhteet säädetään ihanteellisiksi. Ulosmenevä vesi voidaan ohjata tehokkaaseen vedenpuhdistusjärjestelmään, jolloin ulkopuolista kuormitusta ei käytännössä synny.

Hyvä esimerkki menetelmän ympäristöystävällisyydestä on Finnforelin kiertovesilaitos Varkaudessa. Se sai Suomessa poikkeuksellisen suuren eli miljoonan kilon tuotannon mahdollistavan ympäristöluvan.

Roskakalasta herkuksi

Kauppojen kalatiskien tarjonnasta vastaavat Suomessa ammattikalastajat. Heidän määränsä on vuosi vuodelta vähentynyt ammattikunnan ikääntyessä, mutta tehostuneiden kalastusmenetelmien ansiota saalismäärät ovat suunnilleen ennallaan.

Eniten kuluttajat himoitsevat luonnonkaloista niin sanottuja arvokaloja eli kuhaa, siikaa ja ahventa. Niistä on usein pulaa, sillä kalastajat joutuvat jakamaan turhan suuren osan saaliistaan hylkeiden, merimetsojen ja muiden haittaeläinten kanssa. Ne ehtivät pyyntipaikoilla saaliinjaolle ennen kalastajaa.

Niin sanottua roskakalaa, lähinnä särkeä ja lahnaa, vesissämme riittää pilvin pimein, mutta ne eivät ole hankalien ruotojensa takia aikoihin kuluttajalle kelvanneet. Tilanne on onneksi muuttumassa. Särki- ja lahnasaaliita on alettu käyttää jalostuksessa kalamassan raaka-aineina. Kalamassasta taas syntyy maukkaita kalapyöryköitä ja –pihvejä ilman ikäviä ruotoja. Kun maku saadaan kohdalleen, ne maistuvat hyvin myös perheen pienimmille.

Parhaat särjestä ja lahnasta syntyvät villikalapihvit menevät kuin kuumille kiville lounasravintoloiden listoilla. Ravintolat ovat muutenkin rohkaistuneet käyttämään kalaa monipuolisemmin kuin ennen. Kiinnostus lähiruokaan ja vastuulliseen kuluttamiseen on innostanut jopa fine dining -kokkeja kehittämään lautaselle hyvällä menestyksellä niin särkimoussea, kylmäsavuhaukea kuin mateen maksaa.

Koko kansan kalaruokaa

Yleishyödyllinen kotimaista kalaketjua edistävä järjestö Pro Kala on selvittänyt kuluttajien asenteita kalaan. Peräti 95 prosenttia suomalaisista syö kalaa ja 87 prosenttia on sitä mieltä, että kala kuuluu suomalaiseen ruokapöytään.

Kalatiskillä kalan tuoreus on selvästi tärkein ostopäätöksen vaikuttava tekijä. Sen jälkeen tutkitaan hintalappua. Lähes 60 prosentille kalan kotimaisuus on lähellä sydäntä asia ja vähän yli puolet kuluttajista kiinnittää huomiota siihen, että kala on kestävästi tuotettua.

Yhä useampi kuluttaja noudattaa ostopäätöksissään WWF:n julkaisemia kalansyöntisuosituksia tai katsoo, että kalatuotteella on ympäristömerkki (MSC, ASC tai Friend of the Sea) kertomassa vastuullisesta ja kalakantoja säästävästä tuotantotavasta.

Sinkkutalouksien määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Moni sinkku on huomannut kalan edut ruoanlaitossa. Kaupasta kalaa saa juuri tarvittavan määrän valmiiksi käsiteltynä, tuoreena fileenä. Keittiössä kalafilee kypsyy muutamassa minuutissa pannulla, joten se sopii kuin nakutettu myös kiireiselle kuluttajalle – eikä siitä hävikkiäkään jää.

Teksti: Mika Remes