Kerro kaverillekin!
Vuoden 2017 aikana Stora Enson tehdasalueelle Varkauteen nousi suuri halli, jossa Finnforelin kalankasvatus- ja kalanjalostuslaitos tuottaa markkinoille noin miljoona kiloa kotimaista Saimaan Tuore -kirjolohta vuodessa.
– Nimi kertoo, mistä tuotteessa on kysymys: Saimaan vedessä kasvaneesta tuoreesta kirjolohesta, joka saadaan tunnissa perkauksesta ruodottomiin yhden ja kahden fileen annoskokoisiin vakuumipakkauksiin. Se on kova tuotelupaus, mutta kaikki meillä on suunniteltu sen toteutumista varten, kertoo Finnforelin toimitusjohtaja Jarkko Alho.
Finnforel on kaikin puolin epätavallinen yritys Suomessa. Se on syntynyt investointiyhtiö Aii Corporationin hallituksen puheenjohtajan Pekka Viljakaisen, Tukkuheinon toimitusjohtajan Petri Heinon ja Huutokosken Arvokalan toimitusjohtajan Kaj Arvosen innostuksesta kehittää aivan uudenlainen tapa tuottaa kotimaista kalaa markkinoille. Arvonen on myös kalanviljelyn kiertovesitekniikkaa kehittävän ja valmistavan Arvo-Tecin perustaja ja omistaja.
Hankeen toteuttamiseen on tarvittu pääomaa yli 15 miljoonaa euroa. Finnforelin laitos päätettiin rakentaa Varkauteen Stora Enson tehdasalueelle, koska se tarjoaa laitoksen käyttämälle kiertovesitekniikalle hyvät synergiaedut energiansaannista vedenpuhdistukseen. Laitoksen rakennustyöt alkoivat vuoden 2017 alussa ja ensimmäiset kalat siirrettiin altaisiin polskimaan tammikuussa 2018.
Omavaraisuus takaa laadun
Finnforel kasvattaa kirjolohia keskellä Varkauden kaupunkia katon alla kalankasvatuslaitoksessa, joka toimii kiertovesitekniikalla. Yritys on myös omavarainen, sillä kirjolohen mäti ja poikaset tulevat omilta laitoksilta Hollolasta ja Huutokoskelta.
– Meillä on hallussa koko tuotantoketju mätimunasta kuluttajapakkaukseen. Pystymme kontrolloimaan tuotantoa ja laatua ketjun jokaisessa vaiheessa, Alho kertoo.
Sisällä Finnforelin hallissa suu loksahtaa kävijältä helposti auki. Sisätilaa hallitsevat 5,5 metriä korkeat, halkaisijaltaan kymmenmetriset, pyöreät ja betoniset kasvatusaltaat. Yksi allas nielee 550 kuutiometriä vettä. Korkeiden altaiden ja kalojen huoltotoimia varten on rakennettu ritilälattiainen välikerros altaiden ylätasolle. Jokaisella altaalla on oma vesitysjärjestelmänsä, jolloin toimenpiteet yhdellä eivät vaikuta toisiin altaisiin.
– Kalan laatu lähtee siitä, että puhtaanapito, hygienia ja lämpötilojen hallinta on laitoksella optimoitu. Kalat siirtyvät paastotus- ja jäähdytysaltaiden kautta verestettäväksi ja saman tien seinänaapuriin Finnforelin fileointilinjalle. Tunnissa kirjolohet päätyvät ruodottomina fileinä pakkauksiin ja toimitettavaksi asiakkaille. Sen tuoreempana kalaa ei ole mahdollista markkinoille saada, Alho sanoo.
Kala ui itään
Finnforelin laitosmalli on mahdollista monistaa ja viedä sinne, missä se hyötyy synergiaeduista teollisuuslaitosten kanssa. Kiertovesilaitos ei ole sidottu luonnon olosuhteisiin ja voi siten toimia kuluttajamarkkinoiden lähellä.
– Näemme konseptissa suuren vientipotentiaalin. Meillä on kaikki kiertovesitekniikassa tarvittava tietotaito. Esimerkiksi itänaapurissa Venäjällä on suuri tarve laadukkaalle, tuoreelle kalalle. Finnforel on jo katsonut venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa uudelle tuotantolaitokselle tonttipaikkaa Moskovan ja Pietarin väliltä, mistä löytyy yli 60 miljoonaa kuluttajaa alle 200 kilometrin säteellä, Alho kertoo.
Kalaa ympäristöystävällisesti
Kiertovesitekniikka perustuu kalankasvatusaltaiden veden kierrättämiseen ja puhdistamiseen hieman samaan tapaan kuin akvaarioilla. Finnforelin omistajiin ja perustajiin kuuluva, vuonna 1969 perustettu Huutokosken Arvo-Kala, on alan suomalainen pioneeri. Yritys omistaa myös kiertovesitekniikkaa valmistavan Arvo-Tecin.
Kiertovesitekniikka on teknistä ja kallista rakentaa, mutta siihen liittyy merkittäviä hyötyjä. Kalojen olosuhteet voidaan säätää ruokinnan ja vedenlämmön suhteen koko ajan kasvulle ihanteellisiksi, ja kasvatuksesta syntyvä ravinnekuormitus on altaiden veden kierrättämisen ja puhdistamisen takia olematonta. Finnforelin laitoksella kaikki ulos lähtevä vesi ohjataan Stora Enson paperitehtaan vedenpuhdistuslaitokselle.
Finnforel on saanut yli miljoonan kilon tuotannon mahdollistavan ympäristöluvan. Yritykset saavat kasvattaa sen verran kalaa, mitä sen ympäristöluvassa määritellään. Luonnonvarakeskus Luken tilaston mukaan Suomessa kalaa kasvatettiin 14,4 miljoonaa kiloa ruokalaa vuonna 2016.
– Ympäristölupapolitiikka on Suomessa tiukkaa, koska Itämeren ravinnekuormitusta ei haluta millään tasolla yhtään lisätä. Kiertovesitekniikka on keskeisessä roolissa, jos halutaan lisätä kotimaista kalantuotantoa, Finnforelin toimitusjohtaja Jarkko Alho uskoo.
Teksti: Mika Remes
